Maahanmuuttajan ohjaaminen

Nykyään puhutaan kulttuurisesta moninaisuudesta. Ajatellaan, että eri kulttuureista saamme vastavuoroisia vaikutteita ja opimme toisiltamme. Maahanmuuttaja oppii suomalaisia tapoja, mutta myös me opimme häneltä. Jokainen ihminen on yksilö, ei kulttuurinsa tuote. Vuorovaikutustilanteissa on hyödyllisempää miettiä, mikä meitä yhdistää kuin etukäteen laittamalla henkilö johonkin tiettyyn kulttuurin muottiin.  On tärkeää, että maahanmuuttajataustainen työntekijä tai harjoittelija pystytään ottamaan ohjauksessa ja opetuksessa huomioon yksilöllisesti ja antamaan hänelle tasoaan ja ammattitaitoaan vastaavia tehtäviä.  (Larna 2019; Nuutila & Honkanen 2019.)

1. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

2. Kulttuurin ja uskonnon vaikutukset arkielämään

3. Koulutusmateriaalit ja koulutuksessa huomioitavia seikkoja

1.Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo 

Suomessa yleisen toiminnan perusteena on Suomessa säädetyt lait ja asetukset. Suomessa pakolaisten asioissa noudatetaan Yhdistyneitten Kansakuntien allekirjoittamaan pakolaisten oikeusasemaa koskevaa yleisopimusta, joka on solmittu Genevessä 28.7. 1951. Sopimuksessa sovelletaan yleisopimusta pakolaisten etniseen taustaan, uskontoon tai alkuperäismaahan katsomatta. Sopimusvaltiot myöntävät alueillaan oleville pakolaisille vähintään yhtä suopean kohtelun kuin omille kansalaisilleen uskonnonharjoittamisen vapauden ja heidän lastensa uskonnollisen kasvatuksen vapauden osalta. (Pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus 77/1968.) 

Suomessa yhdenvertaisuuslain tarkoituksena on edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä syrjintää sekä tehostaa syrjinnän kohteeksi joutuneen oikeusturvaa. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta ja sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisestä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa (609/1986). Rangaistus syrjinnästä, työsyrjinnästä ja kiskonnantapaisesta työsyrjinnästä, kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sekä törkeästä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan säädetään rikoslaissa (39/1889). Hyvän tavan vastaisen markkinoinnin kiellosta säädetään kuluttajansuojalaissa (38/1978). (Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014.) 

Turvapaikanhakija saattaa odottaa päätöstä turvapaikan saamiseksi puoli vuotta tai valittaessaan päätöksestä turvapaikan hakemisen prosessi pitkittyy. Samaan aikaan alkaa maahanmuuttajan kotoutuminen mahdolliseen uuteen maahan. Kotiutumiseen vaikuttaa se, miten tärkeäksi maahanmuuttaja kokee synnyinmaansa kulttuurisen identiteettinsä ja kulttuuripiirteiden säilyttämisen.  Kotoutumiseen vaikuttaa myös suhteiden muodostaminen ja ylläpitäminen valtakulttuuriin ja muihin vähemmistökulttuureihin. (Berry 1997) 

Berry (1997) on luonut nelikenttäteorian, joka jakaa maahanmuuttajien kotiutumisen neljään eri osaan: integraatioon, assimilaatioon, separaatioon ja marginalisaatioon. Integraatiossa maahanmuuttaja säilyttää oman kulttuurinsa, mutta on aktiivisessa vuorovaikutuksessa myös valtakulttuuriin ja osallistuu yhteiskuntaan. Assimilaatiossa vähemmistökulttuurin edustaja hylkää oman kulttuurinsa ja hän pyrkii mahdollisimman paljon samaistumaan ja vuorovaikutukseen valtakulttuuriin. Separaatiossa maahanmuuttaja on tekemisissä lähinnä vain oman kulttuurin edustajien kanssa ja hän vieroksuu valtakulttuuria. Marginalisaatiossa maahanmuuttaja on vieraantunut omasta kulttuurista eikä hän omaksu valtakulttuuriakaan, joten vaarana on syrjäytyminen yhteiskunnasta eli marginalisoituminen. (Berry 1997) 

Maahanmuuttajan oma päätös on, kuinka paljon hän haluaa säilyttää omaa kulttuuriaan ja toisaalta suomalaistua. Suhde omaan sekä valtaväestön kulttuuriin vaihtelee elämäntilanteen mukaan ja ajan myötä. Maahanmuuttajan ratkaisuun vaikuttavat hänen oman näkemyksensä lisäksi hänen kulttuuriyhteisönsä ja valtakulttuurin suhtautuminen. Kaksikielisyyden ja monikulttuurisuuden saavuttaminen vie aikaa. Usein niiden hallinta onnistuu usein vasta seuraavalta sukupolvelta. (Räty 2002.)

Lähteet

Berry, John 1997. Lead Article Immigration, Acculturation, and Adaptation. Applied Psychology. An International Review. 46 (1). 5–68. Canada, Ontario: Queen’s University.

Larna, Riitta. 2019. Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa. Teoksessa: Kotila Hannu (toim.). Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019.

Nuutila Leena & Honkanen Eija. Kielitietoinen ohjaus, vuorovaikutus ja yhteistyö työllistämisen mahdollistajina. Teoksessa: Kotila Hannu (toim.). Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019.

Pakolaisten oikeusasemaa koskeva YLEISSOPIMUS, 77/1968. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1968/19680077/19680077_2 . Viimeksi viitattu 31.10.2019.

Räty, Minttu. 2002. Maahanmuuttaja asiakkaana. Tampere: Tammer – Paino Oy.

Yhdenvertaisuuslaki, 1325/2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325 . Viitattu viimeksi 31.10.2019. 

2. Kulttuurin ja uskonnon vaikutukset arkielämään

Islamia harjoittavat muslimit jakautuvat šiia- ja sunnimuslimeihin ja kuuluminen jompaankumpaan ryhmittymään määrittää henkilön arkipäivää Irakissa monin tavoin.  Uskontoon kuuluu rukoileminen 5 kertaa vuorokaudessa. Kaikki eivät harjoita islaminuskontoa aivan näin tarkkaan ja asiasta kannattaa keskustella työntekijän ja työnantajan välillä. Suomessa muslimien rukousajat määrittyvät auringon kulun mukaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun alueella Helsingin yhdistys ylläpitää nettisivua, josta päivittäiset rukousajat voi tarkistaa https://helsinginmuslimit.fi/ 

Muslimien pyhä kuukausi ramadan on kerran vuodessa, ja sen ajankohta vaihtelee, joten se kannattaa tarkistaa. Ramadanin aikana muslimit paastoavat päivän. He syövät ja juovat ainoastaan hämärän aikaan, myös tupakointi ja seksi on kielletty.  Syöminen on sallittua auringonlaskusta auringonnousuun, mutta lasten, vanhusten ja sairaiden ei tarvitse harjoittaa paastoa. Suomessa valoisana aikana ramadania noudatetaan tyypillisesti esimerkiksi lähimmän muslimimaan eli Turkin mukaan. Ramadan voi vaikuttaa myös työn tekemisen aikatauluihin, joten paaston aikana esimerkiksi liikelounaita ei kannata ehdottaa muslimille. Työntekijän vireystila voi olla ramadanin aikana iltapäivisin huono paastoamisen takia. Vuonna 2020 ramadan alkaa 23.huhtikuuta ja päättyy 23.toukokuuta.   

Muslimit eivät syö sianlihaa ja juo alkoholia. Ramadanin aikana kaiken nesteen, myös veden juominen on kielletty päiväsaikaan. Jos matkustat itse ramadanin aikaan muslimimaassa, länsimaalaisena voit nauttia ruokaa ja juomaa ainoastaan omassa hotellihuoneessa.  

Muslimit pukeutuvat peittävästi. Tämä koskee sekä miehiä ja naisia. Naisen käyttävät hiukset, niskan ja kaulan peittävää huivia, ja äärimmäisessä tapauksissa naisten käytössä on hijab, joka peittää kaiken paitsi silmät. Suomessa ja muissa Euroopan maissa tavallisen huivin käyttö ja kasvojen näkyminen on yleisempää. Muslimimiesten ei kuulu paljastaa kehoaan ulkopuolisille, joten saunailtoja parempi vaihtoehto sosiaaliselle verkostoitumiselle on yhteinen illallinen.  

3. Koulutusmateriaalit ja koulutuksessa huomioitavia seikkoja

Maahanmuuttajaa ohjatessa kannattaa kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

·       Puhua selkosuomea tai ennalta sovittua kieltä ja varmistaa, että oppija ymmärtää kielen.
·       Keskittyä huomaamaan oppijan vahvuudet ja kehittämään niitä.
·       Pilkkoa tehtävä pienempiin osa-alueisiin ja neuvoa selkeästi mistä aloitetaan ja miten edetään.
·       Tarvittaessa antaa ohjeet kirjallisena, kuvina tai videona.
·       Valvoa oppimisen edistymistä ja auttaa tarvittaessa.
·       Näyttää miten tehtävä ratkaistaan.
·       Pyytää oppijaa perustelemaan ongelmanratkaisukeinojaan.
·       Tiivistää, mitä on nähnyt oppijan tekevän ja varmistaa että ohjaaja ja oppija ovat ymmärtäneet tehtävän vaiheet samalla tavalla.
·       Käyttää konkreettisia apukeinoja, kuten sanakirja tai Google – kääntäjä – app (jossa myös kamera)

Tulevaisuuden polku – hankkeessa maahanmuuttaja saapuu työpaikalle tutustumaan yritykseen, työympäristöön ja koulutukseen 2- 3 päiväksi.  Työhön tutustumisen jakso on tärkeä, koska se tukee maahanmuuttajan työllistymistä tai yrittäjyyteen kasvamista. Työnantajan kannalta on koettu, että kokemukset henkilön työhön perehtymiseen varmistavat onnistuneen rekrytoinnin tekemistä. Maahanmuuttaja pystyy osoittamaan osaamistaan ja kokemustaan mahdollisesti muissa työpaikoissa suoritettujen työharjoittelujen työtodistuksilla. Maahanmuuttajien kohdalla tämä on tärkeää, koska sosiaaliset verkostot saattavat puuttua tai olla pienet. (Pirinen 2015.)

Maahanmuuttajan koulutuksessa kannattaa huomioida, että koulutusmateriaalia on myös kirjallisena ja mahdollisuuksien mukaan hänen omalla äidinkielellä tai kielellä, jota hän ymmärtää kohtalaisesti (suomi/englanti) (Pirinen 2015). Kielitaidon osa-alueita ovat puhuminen, kirjoittaminen, kuullun- ja luetun ymmärtäminen. Ammattikielen ja -sanaston oppiminen voi tuntua aluksi vaikealta ja aikaa vievältä. Kielitaidon syventymiseen auttaa aidot työelämässä tapahtuvat kielenkäytön tilanteet. Aidot oppimisympäristöt ja aidot tilanteet ovat parhaita tapoja tukea ammatillisen kielen ja vuorovaikutuksen oppimista.  (Nuutila & Honkanen 2019.)

Kansallinen koulutuksen arviointikeskuksen (Pirinen, 2015) teettämän tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien oppimateriaalien kielen ymmärtämistä pidetään erittäin tärkeänä. Kirjallisen materiaalin maahanmuuttaja voi ottaa kotiin, jossa häntä tukevat maahanmuuttajataustaiset tai suomalaiset ystävät. Tulkin käyttö koulutuksessa on myös hyvä asia.

Kansallisen kulutuksen arviointikeskuksen (Pirinen, 2015) tekemän tutkimuksen kautta on kartoitettu niitä haasteita, joita on esiintynyt maahanmuuttajaopiskelijoiden kohdalla. Maahanmuuttajat odottavat autoritäärisempää opetusta. He ovat pahoillaan, jos muslimien rukoushetkiä ei voida järjestää. Joistakin kulttuureista tulevien miesten on vaikea hyväksyä naista opettajana/työpaikkaohjaajana sekä sähköisten järjestelmien käyttötaito ja tietämys suomalaisesta koulujärjestelmästä saattavat ovat heikkoja. Lisäksi maahanmuuttajalla voi esiintyä elämäntilanteesta johtuvia traumoja tai posttraumaattisia ongelmia (Nissilä, Vaarala, Pitkänen & Dufva, 2014).

Vastaavasti mielenterveyden häiriöitä, varhaislapsuuden laiminlyöntejä tai päihteiden käyttöä havaitaan maahanmuuttajataustaisilla oppijoilla kaikilla koulutusasteilla vähemmän kuin kantaväestöllä. Maahanmuuttajat pitävät opiskelua mukavana ja heidän vanhempansa pitävät opiskelua tärkeänä (Pirinen, 2015). Maahanmuuttajilla voi olla vakavampia puhumiseen, lukemiseen, kirjoittamiseen tai esimerkiksi matematiikkaan liittyviä vaikeuksia. Kieleen liittyvät vaikeudet, esimerkiksi lukivaikeudet. Ne voivat joskus esiintyä eri tavoin heidän äidinkielessään ja heidän oppimassaan toisessa kielessä, koska kielet ovat keskenään erilaisia. Oppimisen vaikeudet voivat näkyä myös keskittymisen, tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen vaikeuksina.  (Arvonen, Katva & Nurminen, 2014; Nissilä, Vaarala, Pitkänen & Dufva, 2014.)

Lähteet

Arvonen Anu, Katva Liisa & Nurminen Anne. 2014. Maahanmuuttajanuori ja oppimisen haasteet. _Näkökulmia oppimisvaikeuksien tunnistamiseen.  Teoksessa: Nissilä Leena & Sarlin Hanna-Mari (toim.). Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Opetushallitus.

Nissilä Leena, Vaarala Heidi, Pitkänen Kristiina & Dufva Mia. 2014. Kaksi- Ja monikielisten kielelliset oppimisvaikeudet ja kielen oppimisen tuki. Teoksessa: Nissilä Leena & Sarlin Hanna-Mari (toim.). Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Opetushallitus.

Nuutila Leena & Honkanen Eija. Kielitietoinen ohjaus, vuorovaikutus ja yhteistyö työllistämisen mahdollistajina. Teoksessa: Kotila Hannu (toim.). Ammatilliseksi opettajaksi. Haaga-Helian julkaisuja 10/2019.

Pirinen, Tuula. 2015. Maahanmuuttajataustaiset oppijat suomalaisessa koulutusjärjestelmässä. Koulutuksen saavutettavuuden ja opiskelun aikaisen tuen arviointi. Julkaisut 17:2015. Karvi. Kansallisen koulutuksen arviointikeskus. https://karvi.fi/app/uploads/2015/06/KARVI_1715.pdf Viimeksi viitattu 31.10.2019.