Yhteistyösopimuksen laatiminen
Suomalaisen yrityksen ja turvapaikanhakijan välille on mahdollista solmia tasavertainen kumppanuussuhde, jonka tarkoituksena on liiketoiminnan toteuttaminen Irakissa. Jotta yhteistyö toimisi, osapuolten välille on hyvä tehdä selkeä ja kattava kirjallinen sopimus. Roolien, vastuiden ja oikeuksien määrittelyyn kannattaa paneutua huolella. On kaikkien edun mukaista, että turvapaikanhakija löytää itselleen parhaiten sopivan yrittäjyyspolun, ja että se sopii suomalaisen yrityskumppanin liiketoimintamalliin ja arvopohjaan.
1.Turvapaikanhakija työntekijänä ja sopimuskumppanina
2. Palkkatuki
3. Maahanmuuttaja tai turvapaikanhakija työntekijänä ja yrittäjänä
4. Sopimusvaihtoehdot työntekijänä ja yrittäjänä
5. Korvausasiat
6. Muita sovittavia asioita
1. Turvapaikanhakija työntekijänä ja sopimuskumppanina
Kun tehdään yhteisiä sopimuksia, ne kannattaa tehdä kirjallisina, vaikka laki ei sitä edellyttäisi. Sopimusten sisältö on hyvä saada tarpeeksi selkeäksi, jotta sopimuksiin ei jää liikaa tulkinnan varaa. Kun sopimusta kirjoitetaan, kannattaa lukea se ensin tarkasti. Tärkeissä sopimusasioissa on hyvä käyttää lakiasiantuntijoita. Jos et tunne yhteistyökumppaniasi, kannattaa hänen taustansa tarkistaa ja varmistaa että allekirjoittajalla on yrityksen sopimusten allekirjoittamisoikeus.
Turvapaikanhakija tarvitsee Suomessa työskentelyyn työnteko-oikeuden. Oleskelulupaa ei tarvita ansiotyön tekemiseen. Työnteko-oikeus oikeuttaa palkalliseen työhön tai harjoitteluun. Ilman työnteko-oikeutta turvapaikanhakija saa olla palkattomassa harjoittelussa tai palkattomassa vapaaehtoistyössä.
Jos turvapaikanhakija on saanut kielteisen turvapaikkapäätöksen, hänen työnteko-oikeutensa lakkaa heti kun päätös on lainvoimainen eli käytännössä jos valitusta tai oikaisuvaatimusta ei ole tehty annetussa ajassa. Turvapaikanhakijan työnteko ei sinällään vaikuta turvapaikan saamiseen tai sen epäämiseen. Turvapaikanhakijan saa ottaa töihin, ja monet turvapaikanhakijoista tekevätkin töitä tai opiskelevat.
Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa työnantajien ehkäisemään syrjintää työelämässä. Syrjinnäksi ei katsota työ- ja elinkeinotoimiston toteuttamaa saatavuusharkintaa. EU- tai ETA-maiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden oikeus saada työntekijän oleskelulupa riippuu siitä, onko Suomessa jo olemassa kyseiseen työhön työvoimaa vapailla työmarkkinoilla. Saatavuusharkinta ei estä turvapaikanhakijoiden työntekoa, jos henkilöllä on jo turvapaikanhakuprosessin nojalla voimassa oleva työnteko-oikeus. Saatavuusharkinta vaikuttaa ainoastaan mahdollisuuteen saada työntekijän oleskelulupa. (Sak.fi 2019).
Jos yritys haluaa toteuttaa turvapaikanhakijalle perehdytysjakson esimerkiksi yhteistyön kartoittamiseksi, kannattaa ensiksi selvittää missä vaiheessa turvapaikanhakijan turvapaikkaprosessi on. Kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden kohdalla ja kun he ovat edelleen laillisesti maassa, on varminta järjestää yritysperehdytys niin, että se on palkatonta. Palkanmaksua perehdytyksen ajalta voi harkita, jos henkilön työnteko-oikeus on voimassa (eli jos turvapaikkapäätöksestä on tehty ajoissa valitus tai henkilö hakee turvapaikkaa uudelleen eri perusteen nojalla). Yritys itse vastaa perehdyttämisestä aiheutuvista mahdollisista palkkakuluista ja muista kustannuksista.
Suomalainen yritys voi tehdä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ulkomaalaisen kanssa sellaisen sopimuksen, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö toimii Irakissa itsenäisenä edustajana, jälleenmyyjänä, agenttina tai alihankkijana suomalaiselle yritykselle. Palkkaaminen työntekijäksi voi tulla kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneen ja työnteko-oikeudettoman henkilön kanssa kysymykseen silloin, jos suomalaisella yrityksellä on toimipiste esim. Irakissa ja työntekijä työskentelee ja oleskelee Irakin alueella. Tämä vaatii kuitenkin suomalaisen yrityksen rekisteröintiä Irakiin eikä se ole välttämättä tarkoituksenmukaista.
Kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija voi perustaa yrityksen omassa kotimaassaan, jos hän haluaa palata vapaaehtoisesti lähtömaahan. Kielteinen päätös turvapaikasta ei missään tapauksessa estä liiketoimintasuhteiden luomista suomalaisen yrityksen kanssa. Yhteistyökumppanuuden solmiminen, mahdollisesti oman yrityksen perustaminen Irakiin ja vapaaehtoinen paluu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että turvapaikanhakija saisi takuun turvapaikasta, jos hän mahdollisesti hakisi sitä uudelleen.
Lisämateriaalit
https://www.infofinland.fi/fi/muutto-suomeen/ei-eu-kansalaiset/suomeen-yrittajaksi
https://www.infofinland.fi/fi/muutto-suomeen/ei-eu-kansalaiset/suomeen-yrittajaksi
2. Palkkatuki
Jos työnantaja palkkaa työttömän työnhakijan, voi saada palkkauskustannuksiin tukea. Palkkatuki on harkinnanvarainen tuki. Sen voi myöntää TE-toimisto, jos palkattavalla henkilöllä on puutteita ammatillisessa osaamisessa. Tuen määrään ja kestoon vaikuttaa, kuinka kauan henkilö on ollut työttömänä.
Työntekijälle pitää maksaa työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Tukea voi saada toistaiseksi voimassa olevaan ja määräaikaiseen työsuhteeseen.
Lisätietoa
3. Maahanmuuttaja tai turvapaikanhakija työntekijänä ja yrittäjänä
Työntekijäksi palkkaaminen edellyttää turvapaikanhakijan työnteko-oikeutta. Jos yritys palkkaa turvapaikanhakijan työntekijäksi, käytetään samanlaisia työsopimuksia kuin kenen tahansa uuden työntekijän kanssa. Sopimuksissa noudatetaan Suomen työlainsäädäntöä ja kunkin alan työehtosopimuksia. Työnantajan velvollisuus on selvittää, onko turvapaikanhakijalla työnteko-oikeus. Jos tätä velvollisuutta rikkoo tahallisesti tai huolimattomuuttaan, voi syyllistyä rikkomukseen tai rikokseen. (Maahanmuuttovirasto, 2019). Turvapaikanhakija saa työnteko-oikeuden joko 3 kuukauden kuluttua maahan saapumisesta (jos on esittää matkustusasiakirja eli passi) tai 6 kuukauden kuluttua maahan saapumisesta, jos ei ole esittää voimassa olevaa passia tai muuta matkustusasiakirjaa.
Turvapaikanhakija ei voi perustaa Suomessa omaa yritystä. Jos maahanmuuttaja ei asu ETA-alueella ja on jonkin muun maan kuin Euroopan unionin jäsenmaan, ETA-maan tai Sveitsin kansalainen, hän tarvitsee yrittäjän oleskeluluvan, jotta hän voi harjoittaa yritystoimintaa Suomessa. Oleskelulupaa ei myönnetä vain yrityksen omistamisen perusteella, vaan edellytys on työskentely yrityksessä. Työn pitää myös tapahtua Suomessa. Oleskelulupaa tulee yleensä hakea ennen saapumista Suomeen. Lupaa voi hakea sähköisesti Enter Finland -palvelun kautta. Lisäksi pitää käydä tunnistautumassa ja esittämässä alkuperäiset asiakirjat. Oleskelulupaa voi hakea myös paperisella hakemuksella, joka jätetään Suomen edustustoon siinä maassa, jossa henkilö asuu.
Yrittäjän oleskelulupahakemus käsitellään kahdessa vaiheessa. ELY-keskus tekee hakemukseen ensin osapäätöksen. Se arvioi, onko yritystoiminta kannattavaa ja riittääkö toimeentulo. Toiminnan kannattavuutta arvioidaan esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman, esisopimusten ja rahoituksen perusteella. Kun osapäätös on valmis, Maahanmuuttovirasto käsittelee hakemuksen ja tekee lopullisen päätöksen. Yrittäjä voi hakea myös Startupyrittäjä -lupaa. Startup-yrittäjän pitää hankkia Business Finlandin myönteinen lausunto, ennen kuin hän hakee oleskelulupaa Maahanmuuttovirastosta.
Kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö saa vapaasti palata kotimaahansa ja aloittaa yritystoiminnan siellä. Suomessa hän ei kuitenkaan voi perustaa omaa yritystä. Yrityksen perustaminen Suomessa vaatii aina oleskeluluvan, jos henkilöllä ei ole vakituista asuinpaikkaa EU- tai ETA-maassa tai Sveitsissä. Yrityksen perustaminen Suomessa ei ole sidottu kansalaisuuteen, vaan pysyvään asuinpaikkaan tai oleskelulupaan. Jotkut turvapaikanhakijat hakevat kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen työntekijän oleskelulupaa, mutta tällöin oleskeluluvan saamiseen vaikuttaa suorittavan työn ammateissa saatavuusharkinta. Suomen kansalaiset sekä EU- ja ETA-maiden kansalaiset ovat lain mukaan ensisijainen vaihtoehto yrityksen rekrytoinnissa. Jos näistä ryhmistä ei ole tarjolla suorittavan työn tekijää, voidaan esimerkiksi maahanmuuttajalle myöntää työperäinen oleskelulupa. Saatavuusharkinnan tekee TE-keskus, ja maahanmuuttovirasto noudattaa tätä päätöstä oleskelulupa-anomuksen ratkaisemisessa.
Jos turvapaikanhakija palaa kotimaahansa ja perustaa siellä yrityksen, kumppanuussopimuksessa suomalaisen yrityksen kanssa voidaan soveltaa erilaisia työpanoksen korvauksen muotoja. Näistä muodoista on koostettu kuvaus seuraavassa luvussa.
Lisätietoa
https://www.uusyrityskeskus.fi/wp-content/uploads/2019/04/SUK
4. Sopimusvaihtoehdot työntekijänä ja yrittäjänä
Provisiopalkkaus
Provisiopalkkauksessa joka kuukausi saatavan palkan tai omasta yrityksestä nostettavan palkan lisäksi voidaan maksaa myyntitulokseen perustuva palkkiopalkka, jonka määrästä ja maksuajankohdasta on sovittu työsopimuksessa. Palkkio eli provisio voi määräytyä eri tavalla. Esimerkiksi myyjä voi myydä tuotteita, josta ennalta sovittu prosentti rahaa tulee myyjälle ja loppuosa tilitetään pääyritykselle. Tai provisiona maksettava summa voi perustua kappale- tai valuuttamääräiseen myyntitulokseen ja nousta porrastetusti niin, että mitä enemmän myy, sitä enemmän saa provisiota.
Turvapaikanhakijalle provisiopalkkaus voi olla tuntematon asia. Sopikaa selkeästi provisioprosentti ja minkä suuruisesta myyntituloksesta se maksetaan. Kannattaa määritellä myös, milloin provisiota maksetaan ja milloin ei.
(Myynti)edustaja
Myyntiedustaja on työntekijä, joka työskentelee yritykselle esimerkiksi myymällä yrityksen tuotteita, markkinoimalla tuotteita tai tuottamalla asiakaspalvelua emoyritykselle.
Myyntiedustaja on emoyrityksen palkkalistoilla. Hän ei ole itsenäinen yrittäjä kuten myyntiagentti. Myyntiedustajan asiakasryhmiä ovat toiset yritykset, viranomaiset ja järjestötoimijat, eli he eivät myy suoraan yksittäisille kuluttajille.
Myyntiedustajalla voi olla peruspalkka ja sen lisäksi hänelle maksetaan myös provisiota toteutuneen myynnin tai laskutuksen mukaan, jälkikäteen. Myyntiagentti on itsenäinen toimija ja myyntiedustaja on palkansaaja.
Alihankkija
Alihankkija (tai aliurakoitsija) on henkilö tai useassa tapauksessa yhtiö, joka on sitoutunut hankkimaan tai toteuttamaan urakkasopimuksen mukaisen työn, materiaalin tai muun sopimukseen sisälletyn asian, mutta joka ei ole tehnyt sopimusta suoraan tilaajan kanssa vaan yhden tai useamman välikäden kautta.
Mikäli turvapaikanhakija toimii suomalaisen yrityksen alihankkijana, kannattaa laatia kirjallinen sopimus ja ehdot sille, miten kauan ja millä kriteereillä alihankintasopimus on voimassa ja mitä toimeksiantoja sopimus koskee.
Itsenäinen yrittäjä
Henkilö, joka omistaa oman yrityksen ja vastaa siitä itse taloudellisesti. Käytännössä turvapaikanhakija voi perustaa itse oman yrityksen omassa kotimaassaan ja toimia sitten esimerkiksi jälleenmyyjänä suomalaisen yrityksen tuotteille tai palveluille. Itsenäinen yrittäjä saa vapaasti määritellä, mitä tavaroita tai palveluita hän myy. Itsenäinen yrittäjä voi myös palkata lisää työvoimaa taloudellisen tilanteen ollessa hyvä.
Itsenäinen yrittäjä voi olla myös franchising-toimija. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjä saa franchising-sopimuksen nojalla käyttöönsä liiketoimintakonseptin valmiina tuotemerkkeineen. Tällainen toimintamalli edellyttää tarkkaa sopimista.
Ennen yrityksen perustamista, kannattaa laatia liiketoimintasuunnitelma, jonka avulla suunnittelet kannattavaa liiketoimintaa:
- Liikeidean kuvaus
- Osaamisen kuvaus
- Tuotteen kuvaus
- Asiakkaat ja asiakkaiden tarpeet
- Toimiala ja kilpailutilanne
- Markkinoiden laajuus ja kehitys
- Markkinointi ja mainonta
- Riskit Yritystoimintaan liittyy aina riskejä.
- Aineettomat oikeudet
- Laskelmat – Rahoituslaskelma – Kannattavuuslaskenta
Lisätietoa:
https://www.franchising.fi/franchisingsopimuksen-sisalto
Artikkeli franchising-toiminnasta
https://newcohelsinki.fi/fi/materiaalipankki/
Kevytyrittäjä
Kevytyrittäjyys tarkoittaa, että hankitaan itse omat työt ja määrätään työlle hinta. Laskutuksen asiakkaalta ja palkanmaksun hoitaa kuitenkin laskutuspalvelu. Se hoitaa myös lakisääteiset ilmoitukset ja maksut Verohallinnolle ja vakuutusyhtiöille.
Laskutuspalvelu laskuttaa kevytyrittäjää omien palvelumaksujensa mukaan. Myös kevytyrittäjän täytyy ottaa yrittäjäeläkevakuutus (YEL).
Lisätietoa
https://yrityksen-perustaminen.net/kevytyrittajyys/
Agentti
Agentti tai manageri työskentelee asiakkaansa puolesta turvatakseen asiakkaansa toimeentulon, työllistymisen, myyntituloksen tai markkinaosuuden. Esimerkiksi näyttelijöillä, muusikoilla, kirjailijoilla ja taiteilijoilla on agentteja ja managereja.
Yrityksellä voi olla myyntiagentteja. He ovat itsenäisiä yrittäjiä, jotka tuottaja on valinnut ja valtuuttanut esimerkiksi viralliseksi edustajakseen. Tuottajan myyntiagentti tai myyntiedustaja ei myy tuotetta kalliimmalla, vaan tuottajan määrittelemällä hinnalla. Yrityksellä voi olla myös myyntiagentti tai tukkumyyjiä, jotka välittävät tuotteita asiakkaille. Tukkumyyjä myy yrityksiltä ostamiaan tuotteita kalliimmalla saadakseen voittoa. Myös asiakaspalveluyritys voi olla agentti. Esimerkiksi puhelinoperaattorit saattavat ulkoistaa asiakaspalvelun itsenäisille agenttiyrityksille.
Joskus on vaikeaa määritellä, milloin on kyse alihankintatoiminnasta ja milloin agenttitoiminnasta. Agentti on kuitenkin yleensä ainoa partneriyrityksensä edustaja, kun taas isolla yrityksellä saattaa olla paljon alihankintaurakoita eri pienyritysten kanssa.
Agentti tai myyntiagentti on yritys tai usein myös yksittäinen itsenäinen yrittäjä, jolle maksetaan joko tietty prosenttiosuus myynnistä tai provisiota toteutuneen myynnin, palvelun tai laskutuksen mukaan, jälkikäteen. Provision määrä sovitaan kirjallisella sopimuksella myyntiedustajan ja tuottajan välillä. Provisio vaihtelee markkinatilanteen ja kyseessä olevan tuotetyypin mukaan. Agenttisopimus on yleinen tapa harjoittaa liiketoimintaa toisessa maassa tai toisella maantieteellisellä alueella.
5. Korvausasiat
Turvapaikanhakijan kanssa tehtävässä sopimuksessa tulee huomioida tarkasti se, mikä osapuoli vastaa toiminnasta syntyvistä kuluista. Esimerkiksi vastuu maakohtaisista vienti- ja tuontitulleista sekä kuljetuskustannuksista on sovittava etukäteen. Myös korvausvelvollisuus oikeusvastuullisissa asioissa kuten huolimattomuudesta aiheutuneista kuluista ja korvauksista on sovittava mahdollisuuksien mukaan etukäteen. Sopijoiden täytyy varmistua, että molemmilla on voimassa asiaan kuuluvat vakuutukset.
Vakuutukset
Vakuutus on sopimus, joka luodaan kirjallisesti vakuutusyhtiön ja yrityksen tai yksityishenkilön välille. Vakuutuksesta maksetaan vakuutusyhtiölle korvauksia vuosittain. Jos jotain sattuu, esimerkiksi autolle tai kodille, niin vakuutusyhtiö korvaa aiheutuneet vahingot.
Suomessa yrittäjälle ainoa pakollinen vakuutus on YEL-vakuutus, joka on eläke- ja sosiaaliturvan perusta. Yrittäjä itse määrittelemä YEL-työtulo vaikuttaa tulevaisuuden eläkkeen lisäksi myös esimerkiksi työttömyysturvan, vanhempainpäivärahojen sekä sairauspäivärahojen määrään. Jos yrittäjällä on työntekijöitä, hänen on lisäksi otettava työtapaturmavakuutus, joka tuo työntekijälle turvaa työtapaturman ja ammattitaudin varalle.
Sopimuksessa täytyy mainita vastuukysymykset, esimerkiksi kuka korvaa myytävät tuotteet, jos ne vahingoittuvat vaikkapa kuljetuksen aikana. Sopimuksessa pitää mainita, jos yritys vaatii, että turvapaikanhakijalla on oma vastuuvakuutus. Turvapaikanhakijan vastuulla on tarkistaa, millaisia vakuutuksia hän tarvitsee Irakissa oman yritystoimintansa toteuttamiseen.
Vapaaehtoisia vakuutuksia ovat:
- Vapaaehtoinen työajan vakuutus eli tapaturmavakuutus, johon voidaan liittää myös vapaa-ajan vakuutus.
- Keskeytysvakuutus: turvaa tulojen menetystä, jos yrittäjän toiminta keskeytyy.
- Vastuuvakuutus: korvaa toiselle aiheutuneen vahingon ja mahdolliset oikeudenkäyntikulut.
- Oikeusturvavakuutus: korvaa oikeudenkäyntikuluja, joita voi syntyä esimerkiksi sopimusriidoista tai irtisanomisriidoista.
Lisätietoa
https://www.yritystulkki.fi/fi/alue/salo/toimiva-yrittaja/verotus/
Yrittäjän ja yrityksen pakolliset vakuutukset
Palvelumaksut
Palvelumaksuja voivat olla erilaisiin luvanhankintaprosesseihin kuuluvat palvelumaksut tai kolmannen osapuolen palveluita hankittaessa syntyvät ylimääräiset palvelumaksut. Palvelumaksuja joutuu maksamaan myös pankkiasioinnista ja usein myös palveluiden ja tuotteiden hankinnassa laskutusvaiheessa (ns. laskutuslisä). Irakissa kaupankäyntiin liittyy usein epävirallisia palvelumaksuja, joita voidaan vaatia maksettavaksi käteisellä.
Kulut (mm. asiakirjojen hankinta, passi)
On myös sovittava, kuka korvaa yritystoiminnasta aiheutuvia kuluja, kuten esimerkiksi puhelinkuluja, internetyhteydestä aiheutuvia kuluja tai auton käytöstä syntyneet kulut. Jos turvapaikanhakija on itsenäinen yrittäjä, nämä kulut kuuluvat hänen itsensä hoidettavaksi. Mikäli turvapaikanhakija on freelancer-agentti tai myyntiedustaja, kulujen maksuvelvollisuudesta pitää sopia etukäteen.
Kun turvapaikanhakija palaa kotimaahansa ja on aloittamassa yritystoimintaa kotimaassaan, hän voi joutua hankkimaan useita erilaisia asiakirjoja jo Suomessa. Joskus passi saattaa puuttua. Turvapaikanhakijan ja suomalaisen yrityksen yhteistyösopimuksessa pitää sopia se, onko näiden kulujen maksaja turvapaikanhakija itse.
Irakissa tapahtuvan yritystoiminnan kuluja käsitellään oppaan osiossa Yrittäjänä Irakissa.
6. Muita sovittavia asioita
Luottamuksellisuus, Nda
Yritysten toiminta perustuu sekä yrittäjän että työntekijän luottamussuhteeseen. Tämä tarkoittaa, että yrityksen salaisuuksia ei saa kertoa toiselle henkilölle. Yleisin luottamuksellisen tiedon suojaustapa on salassapitosopimus (NDA = Non-disclosure agreement). Salassapitosopimus voi suojata yritystä dokumentoimalla henkilön lupauksen olla käyttämättä tai välittämättä tietoa yrityksen ideasta tai muista asioista kolmannelle osapuolelle. Se, joka rikkoo salassapitosopimuksen ehtoja, on vaarassa joutua oikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi.
Yritysten ja maahanmuuttajan kannattaa keskustella luottamuksesta ja kannattaa tehdä siitä kirjallinen sopimus. Sopimuksen tulee sisältää tieto siitä, millaisia sanktioita luottamuksen ja salasssapitovelvollisuuden rikkomisesta seuraa. Lisäksi kannattaa kirjata, mitä tietoja ei saa julkaista.
Tekijänoikeus, Ipr
Sekä yrityksillä että yksityishenkilöillä on tekijänoikeussuoja. Se tarkoittaa, että heidän laatimaansa kirjoitusta, tuotetta tai muuta syntynyttä materiaalia ei saa kopioida tai välittää eteenpäin ilman asianomistajan lupaa. Esimerkiksi toisen ottamaa valokuvaa ei saa välittää eteenpäin, jos siihen ei ole valokuvaajan lupaa tai ei julkaise valokuvaa ilman että kertoo, kenen valokuvan julkaisee. Suomessa luovan työn tuotoksia koskee tekijänoikeuslaki.
Teollisoikeuksilla (patentti, hyödyllisyysmalli, tavaramerkki ja mallisuoja) suojataan, hallitaan ja kaupallistetaan yrityksessä syntyneitä kehitystyön tuloksia. Niillä on oikeusvaikutus (kielto-oikeus), joka antaa mahdollisuuden sekä kieltää että antaa käyttölupa (lisenssi) oikeuksien kohteen (esim. teknologia, tuotemerkki, muotoilu) kaupalliseen hyödyntämiseen.
Patentti- ja rekisterihallitukselta voi hakea patenttia. Patentti on yksinoikeus, jonka perusteella voit kieltää muilta keksintösi ammattimaisen hyväksikäytön. Hyväksikäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi valmistusta, myyntiä, käyttöä ja maahantuontia.
Lyhenne IPR tarkoittaa aineettoman omaisuuden oikeuksia. Lyhenne tulee englanninkielisistä sanoista Intellectual Property Rights. Nämä oikeudet koskevat luovan työn tuotoksia. Suomessa luovan työn tuotoksien oikeuksia säätelee tekijänoikeuslaki.
Creative Commons -lisensseillä jaat osan tekijänoikeuksiasi ja annat haluamasi vapaudet teoksen käyttäjälle, katsojalle tai kokijalle. Eri ehtoja yhdistelemällä voit jakaa oikeuksiasi itsellesi ja tilanteeseen sopivalla tavalla.
Yrityksen ja maahanmuuttajan kannattaa keskustella tekijänoikeudesta ja mitä tekijänoikeus kattaa juuri tässä yrityksessä. Tarvittaessa kannattaa kirjata ne sopimukseen.
Lisätietoa
https://minedu.fi/tekijanoikeus
Patentti- ja rekisterihallituksen sivut
Tietosuoja, tietovuoto
Yrityksen kannattaa huomioida, että heillä on sähköisissä tietojärjestelmissä oikeanlaiset tietosuoja ohjelmat, jotka toimivat myös kyseisessä maassa. Tietosuojaohjelmat estävät, ettei sähköisiin tietojärjestelmiin murtauduta ja tieto joudu niiden henkilöiden käsiin, jotka hyötyvät tiedosta. Tietomurrossa syyllistytään käyttämällä jonkun toisen käyttäjätunnusta tai muuten murtaudutaan ilman lupaa tietojärjestelmään, jossa sähköisesti tai muulla vastaavalla teknisellä keinolla käsitellään, varastoidaan tai siirretään tietoja, taikka sellaisen järjestelmän erikseen suojattuun osaan. Tietomurroksi sanotaan myös toimintaa, jossa tietojärjestelmään tai sen osaan tunkeudutaan teknisen erikoislaitteen avulla ilman lupaa ja otetaan käyttöön tietojärjestelmässä olevaa tietoa.
Lapsityövoima
Lapsityöllä ja lapsityövoimalla tarkoitetaan alaikäisten alle 18-vuotiaiden lasten tekemää työtä, joka on fyysisesti, psyykkisesti, moraalisesti tai sosiaalisesti haitallista, taikka häiritsee tai estää heidän koulunkäyntiään.
Suomessa on voimassa vuonna 1993 annettu laki nuorista työntekijöistä. Sen mukaan työhön ei saa ottaa henkilöä, joka ei ole täyttänyt 15 vuotta tai ei ole vielä suorittanut oppivelvollisuuttaan loppuun.
Kaikissa maissa ei ole säädetty lakia lapsityövoimasta, kuten Suomessa. Tämän vuoksi ulkomaille tehtävissä sopimuksissa lapsityövoiman käytöstä kannattaa sopia erikseen.
Lisätietoa:
